Puu on elämänviisas

Minua hämmästyttää ja kiehtoo puissa se, mitä ei ole minulle kerrottu niille mahdolliseksi mutta mitä ne kiistämättä ovat erityisesti. Jos ajattelen puun siemenestä sattumalta kasvaneeksi tyhmäksi olennoksi, joka ei havaitse maisemaa ympärillään, vaikka tuntee tuulen, sateensuojan, hyönteisten ja lintujen elämän sekä auringon ja varjon, niin puu jää hahmottumattomaksi risu- ja lehtirykelmäksi, jota on hankala ymmärtää. Jos taas katson puuta maiseman osana olettaen sen hyvin näkevän ja ymmärtävän elämän ympärillään, niin sen kasvutapa näyttää vanhan viisaan elämänohjeelta juuri niille, jotka sen ympärillä hyörivät, asuvat taloissa jne. Kokeile itse, katso elinympäristösi öuita tähän tapaan, niin uskot!

Huhtikuu - silmujen uudestisyntymisen ihme

 Vielä ei täällä Savonlinnassa missään viherrä, mutta eilen kävelyllä huomasin eräässä pensaassa silmujen jo olevan paisuneet ja vihertävän. Ennen olen luullut, että luonto vain nukkuu talven. Nyt olen tajunnut, että talvi on kovin rankkaa aikaa pikkulinnuille, hyönteisille ja puille. Huhtikuussa surevat pikkulinnut talven aikana kuolleita ystäviään, puolisoitaan ja muita rakkaita lintuystäviään. Vasta silloin niillä on voimia siihen, sillä talven aikana kului kaikki energia selviytymiseen.
Näyttää siltä, ettei talvi ole täällä pohjoisessa horroksen aikaa vaan kasveille ja hyönteisille kuoleman aikaa ja kevät uudestisyntymisen ja kuolleista heräämisen aikaa: Niin valtavia ovat talven tuomat vastukset ja niin upean mahtavan suuri on luontokappaleiden elämänviisaus!
Jokainen silmu on ihme, ylimaallisen viisauden ruumiillistuma. Niin kuin voi ottaa mallia ihmisen tekemisentavasta sen avulla, miten kokemuksellisesti hänen hahmottaa tekemisensä tunnelman, virittyneisyyden, hengen ja elämänviisauden osalta, ihan samoin voi ottaa mallia kasvien kauneudesta ymmärtäen sen kasvin elämänviisaudeksi kuin kasvi olisi henkilö ihmisen vailla, viisaampi vain, niin kaunis taidokkuudessaan ja elämännäkemyksessään! Kokemuksellisesti näin kuin kasvin silmun koen, herkästi kuin kevään silmu, tunnelmallisesti kauneuteen päin suunnistaen, nähdyt rakenteet hahmottaen kuin kasvin rakenteiden kauneus kehottaa tavallaan tekemään, tunteille hyvää tehden kuin kasvin tervehenkinen kauneus, koko maiseman herkästi näköaistilla, kokemuksellisesti ja tunteetkin sisältävällä ymmärryksellä hahmottaen ja siinäeläen niin kuin pensaan katseleminen matkan varrella saa luonnostaa aistit aukeamaan,... Näin kasvin viisaus on meille tienä suurempaan elämänviisauteen, realistiseen harmoniaan on Onneen!

Maaliskuun alkupuolella alkaa kevät!

Tänä vuonna aloitin kevään ulkoilukauden maaliskuun alkupuolella valon lisääntyessä ja pakkasten lievennyttyä. Se toi paljon pirteyttä kevääseen: sisätiloissa istuminen loppui ja talven taakka harteilta keveni paljon.
Huhtikuu on minulle aiemmin ollut rankka, kun on usein ollut pilvistä ja pälville sulanut maa ei vielä vielä missään viherrä. Mutta tänä vuonna, kun aloitin kevään aiemmin, on huhtikuu tuntunut lämpimältä kevätkesän odotukselta, pikemminkin hyväätekevältä odotukselta ja kesään valmentautumiselta.